Juoksukelit ei ole viimeisten parin viikon aikana olleet kovinkaan houkuttelevia, joten ryhdyin reilu viikko sitten selailemaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen sisäjuoksuradan varauskalenteria, jos vaikka sinne pääsisi tekemään jotain juoksutreenejä. Siinä selaillessa huomasin, että siellähän järjestetään seuraavalla viikolla hallimaraton! Päätinpä sitten hetken mielijohteesta ilmottautua mukaan puolimaratonille kokeilemaan, jos vaikka saisin viimein, reilun neljän vuoden tauon jälkeen, kahden tunnin alituksen aikaiseksi.
Tampereen Maratonklubin Hallimaraton juostiin siis eilen 15.1. ja olin mukana juoksemassa puolimaratonilla. En ole koskaan juossut radalla noin pitkää matkaa, joten ajatus tuntui houkuttelevalta myös uuden kokemuksen hankkimisen kannalta. Yksi kierros hallin radan ympäri on 300 metriä, eli rata juostiin puolimaratonilla ympäri reilu 70 kertaa. Kierroksia ei onneksi tarvinnut itse laskea, vaan numerolapussa oleva chip piippasi aina täyden kierroksen kohdalla, missä näki myös näytöltä montako kierrosta oli täynnä sekä edellisen kierroksen ajan. Olin jo laskenut etukäteen, että yhteen kierrokseen saa mennä keskimäärin korkeintaan 1 min 42 s (102 s), jotta kaksi tuntia alittuu. Kierrosaikojen perusteella oli siis helppo seurata, kuinka hyvin tavoitevauhdissa pysyi.
Ensimmäiset pari kierrosta menin hitaasti letkassa, mutta huomasin että se vauhti oli aivan liian hidas, joten lähdin sitten rohkeasti pitämään omaa vauhtia. Kierrokset paukkui mukavasti 90-100 s väliin. Kellon GPS ei toiminut hallissa ollenkaan, joten seurasin vauhtiani vain kierrosaikojen perusteella. Vaikka väkeä oli paljon, ohitukset oli helppo tehdä. Nopeasti myös löytyi pari selkää, jotka pitivät samaa vauhtia kuin itse juoksin. Puolivälin jälkeen jalat alkoi jo hieman väsyä ja kierrosvauhdit tipahti keskimäärin noin 98-102 sekuntiin, mutta sehän oli aivan riittävä vauhti tavoitteeseen nähden, joten keskityin vain ylläpitämään sitä vauhtia.
Aina 10 kierroksen eli 3 km välein otin palan energiakarkkia ja mukillisen urheilujuomaa. Yksi iso plussa radalla juoksulle siitä, että juomapiste on 300 m välein! Useamminkin olisi siis voinut juoda, mutta en halunnut tuhlata aikaa juomiseen tuon enempää.
Maalin lähestyessä olin jo varma, että alle 2 tunnin pääsen, mutta kuinka paljon? Pientä lisäpontta sain, kun maaliin oli enää 10 kierrosta ja näin että Jarkko tuli katsomoon kannustamaan. Mitään sen suurempaa loppukiriä ei kuitenkaan enää irronnut, mutta maaliviiva ylittyi ajassa 1:56:38. VAU! Onnistuin! Ja mitä vielä: mut kuulutettiin samalla naisten yleisen sarjan kolmanneksi! Eli sain vielä hienon pokaalinkin kotiintuomisiksi!
Mutta oliko se sitten puuduttavaa juosta 300 m rataa ympäri yli 70 kertaa? Ei oikeastaan, vaikka välillä oli niitä hetkiä, kun ajatteli, että vielä noin pitkä matka maaliin, mutta niitä ajatuksia tulee kyllä ihan ulkona juostavalla puolimaratonillakin. Loppujen lopuksi aika meni siis todella nopeasti. Juoksua siivitti hyvä kuulutus, hallissa pauhaava musiikki ja ylipäätään hyvä kisatunnelma. Järjestelyt oli huippuluokkaa, ja todella mielelläni lähtisin uudestaankin hallipuolikkaalle!
Täytyy sanoa, että todella hyvä aloitus tälle vuodelle! Tästä on hyvä jatkaa treenejä kohti kevättä ja seuraavaa puolimaratonia, eli Helsinki City Runia, jonne ilmottauduin jo viime keväänä. 🤩
