perjantai 16. syyskuuta 2022

Pyöräretkiä ja suppailua

Heippa! Kesä tuli, kesä meni! Eikä blogia oo taas tullut päiviteltyä yhtään. Voisin siis kirjoitella vähän menneestä kesästä, koska kesällä tuli tehtyä vaikka mitä kivaa ja oltua aktiivinen, vaikka varsinaista kesälomaa mulla ei ollut tänäkään vuonna. Tein kuitenkin vaan nelipäiväistä työviikkoa suurimman osan ajasta, joten kaikkea kivaa kyllä ehti tekemään kotoa käsin.

Pyöräiltyä tuli kesän aikana enemmän kuin koskaan! 490 km verran, sisältäen paljon työmatkoja ja siirtymiä, mutta myös pisimmät pyöräilylenkit mitä oon tehnyt. Noin 50 - 60 km pyöräretkiä tuli tehtyä 3 kpl. Näistä ehdottomasti paras oli Näsijärven maisemissa tehty retki, joka sisälsi 63 kilometrin pyöräilyn lisäksi ihanan burgeriannoksen Maisansalossa sekä tunnin laivamatkan Näsijärven aalloilla. Mikä täydellinen kesäpäivä!

Lisää kuvia mm. tästä ihanasta pyöräilypäivästä löytyy Instagramista @puuntakaa.

Voin sanoa, että tykkään tällaisesta rauhallisesta pyöräilystä, joka sisältää kivoja maisemia ja etappeja, mutta miksikään maantiepyöräilijäksi musta ei ole. Koen olevani aika epävarma ja kokematon pyörän selässä, sekä liika vauhti pelottaa ihan liikaa. Pitäydyn siis hiljaisessa vauhdissa ja nautiskelussa. Pieni haave olisi ehkä joskus lähteä yön yli pyöräretkelle vaikkapa Turun saariston maisemiin, mutta tuntuu, että kesät on liian lyhyitä kaikkien tämmöisten haaveiden toteuttamiseen. Ehkä vielä joskus!

Sain myös heinäkuun lopussa synttärilahjaksi Jarkolta uuden urheilukellon. Garmin Forerunner 255S Music sisältää paljon enemmän ominaisuuksia kuin mun vanhassa Garmin Vivoactive 3:ssa oli. Kello ehdottaa joka aamu päivän treeniä, kertoo palautumisesta ja siitä, onko treenaaminen tuottavaa, ylläpitävää vai kuntoa heikentävää, yms. Kaikkia mulle ihan uusia ominaisuuksia, jotka on saaneet mun treeni-innostuksen taas ihan uudelle levelille! Tähän uuteen kelloon saa myös valmiita harjoitusohjelmia, jotka tähtää 5 tai 10 km matkalle tai puolimaratonille. Aloitin elokuun lopussa puolimaratonille tähtäävän ohjelman ja saa nähdä, saisinko VIIMEIN jotain kehitystä aikaan tällaisen ohjelman avulla. So far so good, hyvältä vaikuttaa! Testin paikka on 8.10. jolloin oon ilmottautunut juoksemaan Tampere Puolimaratonille.

Uuden kellon innoittamana oon pitkästä aikaa käynyt myös radalla tekemässä treenejä.

Loppukesästä ostin myös oman SUP-laudan (ja toisenkin)! Oon siitä asti haaveillut omasta laudasta, kun muutettiin nykyiseen asuntoon, josta järven rantaan on alle 100 m matkaa. Ja hyvä ostos oli! Vajaa 10 kertaa olen ehtinyt käydä nautiskelemassa pikku järvellä auringosta ja veden liplatuksesta, ja ehkä vielä uskaltaudun näin syksylläkin sinne, jos vaan kivoja aurinkoisia päiviä riittää. Ainoa este tässä nyt on se, että joudun olemaan suurimman osan viikosta Helsingissä, koska ikävä kyllä opiskelu ei enää onnistukaan etänä, vaan on nyt vaihtunut lähiopetukseen. Edessä siis entistä enemmän Helsingin ja Tampereen välillä suhausta, mutta ei voi mitään, näillä mennään. Kevättä odotellessa, jolloin tarkoituksena suorittaa eka harjoittelu Tampereella. :)

Suppailu tuo kivaa vastapainoa juoksutreeneille ja samalla mieli lepää.

Mutta nyt nautitaan hyvin kulkevista treeneistä, syksyn väreistä, jotka alkaa olla kauneimmillaan, sekä odotellaan vajaan kahden viikon päässä häämöttävää lomamatkaa Kreikan aurinkoon. <3

maanantai 18. heinäkuuta 2022

Lukkari-Jukola

Pitkän odotukseen jälkeen päästiin aitoihin jukolatunnelmiin viikkoa ennen juhannusta, kun edellisen kerran näin oli kolme vuotta sitten. Viime kesänä Napapiiri-Jukola järjestettiin vasta elokuussa, ja 2020 ei Jukolaa järjestetty ollenkaan. Mulle tämä oli jo 13. Jukola, missä olen itse suunnistamassa!

Matkaan lähdin siis lauantaina 18.6. klo 7 aamulla, ja suuntana oli ekana Nokia, missä hyppäsin äitin ja iskän kyytiin siskoni Hillan kanssa. Sieltä lähdettiin klo 9 aikoihin kohti Mynämäkeä.

Matkalla satoi vettä ja niin satoi perilläkin. Kävelymatka kisapaikalle tuntui pitkältä, mutta nukkumistelttapaikat löytyi melko näppärästi. Telttapaikat oli pellolla ja korkea heinä kasteli housutkin siinä telttaa pystyttäessä. Onneksi oli kumisaappaat jalassa, koska matkalla kisakeskukseen piti muutama mutakko ylittää. Vietiin reput Rasti-Nokian tuuliteltalle ja mentiin syömään pasta bologneset ennen Venlojen lähtöä. Tunnelma oli kiva sateesta huolimatta.

Mulla oli Rasti-Nokian 1. joukkueen ankkuriosuus juostavana. Joukkueiden kasaus oli aikamoista säätöä, ja itse olin vaan ilmoittanut, että mulle käy kaikki, mutta en ole huippukunnossa ja olen viimeksi suunnistanut viime kesänä Jukolassa. Näillä meriiteillä mut laitettiin sitten 1. joukkueen ankkuriksi :,D

Sade loppui ennen omaa starttia.

Pääsin lähtemään metsään sijalla 274. Suuremmilta virheiltä vältyin, mutta kyllä sinne sekaan muutama pieni sekoilukin mahtui. Tässä linkki Reittihärveliin, minne latasin GPS-reittini. Eniten jäi kuitenkin hampaankoloon se, etten pysynyt muiden vauhdissa mukana. Maalissa 25 sijaa huonommalla sijalla eli 299, mihin muu joukkue kuitenkin oli ihan tyytyväinen, eli loppujen lopuksi ihan hyvä fiilis jäi. :)

Venlojen jälkeen aika meni nopeasti shoppaillessa, syödessä ja hengaillessa. Väsy tuli jo ennen Jukolan lähtöä (ja haluttiin päästä telttaan nukkumaan kuivana ennen uuden saderintaman tuloa), joten ei jääty katsomaan sitä, vaan painuttiin nukkumaan vähän ennen yhtätoista.

RaNcat valmiina koitokseen 5. kertaa.

Olin unohtanut korvatulpat matkasta, joten unen saaminen oli vaikeaa, telttaan kun kuuluu kaikki ympäristön äänet ja keskustelut niin hyvin. Onneksi pian alkoi kunnon sade ja ympäröivät keskustelut lakkasi, kun ihmiset meni telttoihinsa nukkumaan. Uni tuli hyvin sateen ropinaa kuunnellessa. 

Sain nukkua aamuun asti, sillä mulla oli Jukolassakin ankkuriosuus juostavana, ja oli päivänselvää, että lähtisin aamulla klo 9 ankkurien yhteislähdössä. Ja niin lähti yli 1000 muutakin joukkuetta. Siinä joukossa letkajuoksu oli taattua ja innostuin juoksemaan alun aivan liian kovaa. Noin matkan puolivälissä hyydyin täysin. Venlojen kova 9 km painoi jaloissa ja etenkin ylämäet oli yhtä lyllertämistä, kun tuntui ettei jaloissa ollut enää yhtään paukkuja jäljellä. Lisäksi tein lopussa väsähtäneenä ihan idioottityhmiä virheitä, kun aivotkaan ei enää toimineet kunnolla. Tässä linkki Reittihärveliin. Maalissa olin onnellinen maaliin pääsystä ja joukkueen hyväksytystä suorituksesta, mutta harmitti totaalinen vauhdin hyytyminen. 

28 km juostu Jukolan metsässä.

En ollut juoksuuni tyytyväinen Venloissa enkä Jukolassa. Kunto ei tuntunut riittävän mihinkään! Tarkemmin asiaa pohdittuani kuitenkin tajusin, että viime kerralla olin super tyytyväinen, koska pääsin juoksemaan enemmän omaa tahtia. Nyt juoksin ehkä molemmissa viesteissä alun liian kovaa liian kovassa sakissa, ja sitten jäi huono fiilis kun lopussa tuli tunne, ettei jaksa yhtään, kun ei pysy millään letkojen kyydissä enää.

Oli miten oli, Jukolan jälkeen on ollut motivaatiota treenata! Juhannus, Provinssi ja muut kesäriennot on vähän syöneet aikaa treenaamiselta, mutta intoa riittää :) Pitkästä aikaa on tunne, että haluan kehittyä ja omistaa enemmän aikaa treenaamiselle, ja että se olisi ihan mahdollistakin. Katsotaan mihin rahkeet riittää ensi vuonna!

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Helsinki City Run 2022

Toukokuun puolivälissä uskaltauduin pitkästä aikaa puolimaratonille testaamaan kuntotasoani kunnolla. Edellisen kerran juoksin puolimaratonin syyskuun puolivälissä 2019 Tampere Puolimaratonilla, eli olihan tässä jo taas yli 2 ja puoli vuotta taukoa, vaikka puolimaratonia aina lempparimatkakseni kutsunkin. 

Kyseisellä Tampere Puolimaratonilla mulla meni juoksu ihan penkin alle, ja siitä taisi jäädä vähän kammo, eikä ole yhtään huvittanut juosta puolimaratonia ennen kuin nyt. Muutenkin nyt on ollut pitkästä aikaa sellainen fiilis, että kunto on ihan hyvä ja kahden tunnin alitus mahdollinen. Jotenkin, kun on juossut katupuolimaratoneja jo niin monta (7), niin ei huvita mennä vaan tallustelemaan, vaan haluaa sitten jonkinlaisen onnistumisen kokemuksen sieltä.

No, tänä keväänä on ollut pitkästä aikaa sellainen fiilis, että kunto on jopa vähän kehittynyt ja lenkkeily on tuntunut kivalta ja helpolta. Silti vähän epäilin itseäni, että onko se 2 tunnin alitus liian kova tavoite. Tein reilu viikkoa ennen pääpäivää 10 km testilenkin puolimaratonin tavoitevauhdilla eli 5:41 min/km, ja tällaiset fiilikset oli tuon kyseisen lenkin jälkeen:

"Olipa rankkaa. Taitaa jäädä haaveeksi 2 h alitus. Tosin kisaboosti ja tasaisempi reitti saattaa auttaa. Se on siinä ja siinä miten käy, nähtäväksi jää."
Olin juuri Helsinki City Running Day -viikolla Helsingissä, koska yksi tentti piti käydä tekemässä yliopistolla. Hilla tuli perjantaina illalla mun seuraksi ja lauantaina aamupäivällä lähdettiin yhdessä kohti kisa-aluetta. Käytiin matkalla ihailemassa kirsikkapuiden kukintaa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa, ja sitten meille tuli vähän kiire kisapaikoille. :D Jotenkin kisa-alue oli tosi epäselvä, eikä meinattu löytää numeroidenhakupaikkaa, mutta lopulta löydettiin se ja ehdittiin vielä hakea läheisestä marketista lounaaksi salaatit, jotka syötiin lähtöalueen vieressä rotvallin reunalla istuen.


Lähtöä ei kauaa tarvinnut odotella, ja näin olen kirjoittanut juoksusta juuri juoksun jälkeen:
"Laitoin kellon päälle ennen lähtöviivaa, joten en tiennyt tarkalleen reitillä mun aikaa (unohdin katsoa lähtöviivaa ylittäessä kelloa). Koko ajan pysyin kuitenkin jotakuinkin tavoitevauhdissa ja fiilis oli hyvä! + 14 °C tuntui välillä tukalan kuumalta, kun aurinko paistoi suoraan. Alku oli ehkä vähän kankea. 12 km kohdilla tuli flow, ja luulin jo että pääsen hyvinkin alle 2 h. Sitten vikoilla kilsoilla väsähdin jonkin verran, eikä oikein mitään loppukiriäkään irronnut. Mutta hyvä tasainen juoksu! Ja erittäin tyytyväinen olen, kun pääsin näin lähelle tavoitetta, johon en ees täysillä uskonu pystyväni!!"

Elikkäs joo, ihan en päässyt tavoitteeseen, vaan aikaa meni 2 tuntia ja 6 sekuntia. Olin aikaan silti tosi tytyyväinen, ainakin näin jälkikäteen ajateltuna. Vähän petyin, kun näin virallisen ajan ekan kerran, koska tiesin että olin todella lähellä 2 h alitusta, mutta eipä tuo nyt kauas tosiaan jäänyt.

Nyt alkaa olla koulujutut tälle vuotta taputeltuna ja vietän koko kesän Tampereella vanhassa työpaikassa K-Marketissa töitä tehden. Tosin, mun pitäisi yksi kurssi vielä kesän aikana suorittaa, ja muutenkin, kun en lomaa erikseen pidä, niin olen sopinut että teen vain 4 päiväistä työviikkoa koko kesän. Jää aikaa enemmän sitten lenkkeilyynkin ;)

Katsotaan, pääsenkö syksyllä parantamaan puolimaratonin aikaa pitkästä aikaa alle kahden tunnin!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Viikko Vuokatissa

Moikkelis! Korona jatkuu, opiskelut jatkuu (etänä), viime talven hiihtoinnostus jatkuu. Ja etäopiskelu mahdollisiti mulle ihanan viikon hiihto"loman" Vuokatissa!

Sunnuntaina 6.2. hurautin junalla Kajaaniin, mistä iskä ja äiti noukki mut Vuokattiin. Perjantaina mulla oli ollut kuumetta ja lauantainakin vielä aika huono olo kolmannesta korona-rokotteesta johtuen. Siitäkin kumminkin toivuttiin, vaikka se ei yhtä helpolla mennyt kun eka ja toka rokote, joista tuli vaan käsi vähän kipeeksi. 

No, pääsin kuitenkin sunnuntaina jo pienelle iltahiihdolle äidin kanssa, vaikka keli oli aikamoinen. Tuuli oli kova, lunta pyrytti vaakatasossa ja latu oli mennyt umpeen. Mutta mikäs siinä pimeässä myrskysäässä hitaasti hiihdellen, otsalamppujen valossa :) 

Maanantaina sitten mentiin Vaarakylän lenkki, eli Vuokatinvaaran ympäri, josta matkaa kertyi 32 km. Sekin mentiin hissuksiin matkasta nauttien. Noin puolet ladusta oli eilisen myrskyn jäljiltä ajamatta, mikä hidasti matkaa entisestään, mutta eihän meillä mihinkään ollut kiire.

Hienoimmat lenkit tehtiin keskiviikkona ja perjantaina: Porttivaaran lenkki ja Möykyn lenkki vaarojen päällä. Päästiin ihailemaan upeita lumisia vaaramaisemia vasta-ajetuille laduille ja aurinkokin paistoi!

Vuokatti on kyllä todella kiva talviloman kohde! Latuja riittää, ja jos laskettelusta tykkää, niin siihenkin on mahdollisuus, sekä moottorikelkkailulle, lumikenkäilylle yms... Mulle vaan eniten maistuu murtsikka nykyään. :D


Viikko Vuokatissa:
su: hiihto 1 h 20 min
ma: hiihto 4 h 20 min
ti: hiihto 1 h 15 min
ke: hiihto 3 h 10 min
to: juoksu 1 h 10 min (2 km verkat, 6 x 500 m vetoja 500 m kävely/hölkkäpalautuksilla)
pe: hiihto 2 h 34 min
la: lepo

yhteensä: n. 13 h 50 min, 110 km

Hiihtoa kertyi tänä talvena 400 km. Viime talvena sain kansaan 500 km, mutta toisaalta hiihtelin vielä huhtikuussa Lapissa, toisin kuin nyt tein vikan hiihtolenkin 11.3.

Hiihdon lisäksi olen juossut vähintään 50 mailia (80,5 km) kuukaudessa. Se on mielestäni hyvä juoksutavoite, ja samalla saan kunniamerkin Garmin Connectiin :D

Treenit on nyt alkuvuonna maistunut hyvin, ja Vuokatin viikolla ilmottauduin myös pitkästä aikaa puolimaratonille Helsinki City Runiin 14.5. Jännä nähdä, pystynkö tällä kertaa kahden tunnin alitukseen! Nähtäväksi jää, mutta innolla lähden kokeilemaan!

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

2021 tilastot

Vuosi 2021 ei ollut juoksuharrastuksen kannalta kovin hääppöinen, mitään ennätyksiä tai muuta mullistavaa ei tapahtunut. Toisaalta ei myöskään loukkaantumisia tai muita ikävyyksiä, joten kaiketi tasaisen hyvä vuosi, johon mahtui kivoja hetkiä harrastuksen parissa. En ole koko vuonna noudattanut minkäännäköistä treeniohjelmaa, vaan ihan oman pään mukaan yrittänyt pitää kuntoa yllä. Koronan takia en ilmottautunut keväällä mihinkään kisoihin, mutta loppukesästä päästiin yli vuodella siirtyneeseen Napapiiri-Jukolaan, mikä oli niin ihanaa, että ilmottauduttiin myös Pirkan Hölkkään ja Komia Ilkan Viestiin. Kyllä tapahtumissa kannattaa käydä, niin pysyy innostus tallella.

Edellisinä vuosina mulla on ollut tavoitteena monipuolistaa treenejä, mutta kuten näkyy, aika juoksupainotteista oli meno viime vuonnakin!

Alkuvuodesta hiihtoa kertyi reilu 500 km ja kesällä työmatkapyöräilyn myötä pyöräilyä noin 360 km. Lihaskuntoharjoittelua tuli tehtyä ihan liian vähän kuten myös venyttelyä tai muuta kehonhuoltoa. :/

Juoksua kertyi Garminiin tasan 1000 km.

Alkuvuonna treenit maistui, etenkin hiihto. Ihan loppuvuosi taas oli aika hajanaista tekemistä. Marraskuussa mulla oli viisaudenhampaan poistoleikkaus, kiireitä opintojen kanssa ja muutenkin treenimoti hukassa. Pieni tuollainen "ylimenokausi" ei tosin varmasti tee huonoa, ja sallinkin sen itselleni hyvillä mielin.


Kokonaisuudessaan ei tuo vuosi sen huonommalta näytä tuossa edellisten vuosien jatkeena: 

Tämä vuosi on alkanut puolestaan taas vauhdikkaasti ja mulla on taas kipinää treenata ja hyvä treeniflow päällä! Ilmottauduin juuri Helsinki City Run puolimaratonille!