Helsinki City Run 2018

Viime viikonloppuna 19.5. Helsingissä vietettiin kaikkien aikojen ensimmäistä Helsinki City Running Day'ta, joka yhdisti samalle päivälle viisi eri juoksutapahtumaa ja keräsi noin 14000 juoksijaa nauttimaan mainiosta kesäpäivästä juosten. Itsekin olin paria kuukautta aiemmin ilmoittautunut juoksemaan puolimaratonia. Kunto oli hieman kysymysmerkki, sillä en ole ehtinyt tekemään oikeastaan yhtään pitkiä lenkkejä kevään aikana. Uskoin kuitenkin pystyväni kahden tunnin alitukseen, ja tavoiteajakseni olin laittanut tasan kaksi tuntia. Olin siis keltaisessa lähtöryhmässä, joka pääsi matkaan kolmantena.

Vaikka olimme äitini kanssa hyvissä ajoin kisapaikalla Töölössä ja aikaa tuntui olevan hyvin, taidettiin unohtua vähän liian pitkäksi aikaa kallioille istumaan ja nauttimaan tunnelmasta, sillä tavaroiden varustesäilytykseen kiikutuksen jälkeen en enää ehtinytkään jonottaa vessaan. Seisoin jonossa vielä kaksi minuuttia ennen lähtöäni, mutta sitten oli pakko jättää jonottelut sikseen ja kirmata lähtöjoukkioon.

Alkumatkasta harmittelin kun en sinne vessaan ehtinyt, mutta juoksu kulki siitä huolimatta ihan hyvin ja matka taittui joutuisasti. Lähtö oli hidas, kuten arvata saattoi, joten jouduin ohittelemaan paljon ihmisiä, sillä halusin alusta asti pitää vauhdin hyvänä, jotta pysyin kiinni tavoitteessa. Ilma oli auronkoinen ja kuuma, vaikka lämpöä taisi olla vain noin 19 astetta. Olin välillä vähän huolissani nestetasapainosta, mutta olin juonut hyvin ennen lähtöä, joten ehkä vähän liian harvakseltaan ripotellut juomapisteet (joita oli yhteensä vain 3 koko matkalla) eivät olleet lopulta suuri ongelma. Noin 9 km kohdalla housuvalinta osoittautui hyvin huonoksi, sillä lyhyet shortsit nousi juostessa niin ylös, että hikiset reidet alkoi hinkata toisiaan vasten. Pelkäsin, että reidet hinkkautuu ihan verille asti, ja meno oli jonkin aikaa melko tukalaa. Onneksi jonkin ajan päästä se kipu kuitenkin jäi taka-alalle, vaikka kyllähän se iho kärsi, joskaan ei ihan verille asti hinkkautunut. Jo suunnilleen 12 km kohdalla jalat alkoi väsyä merkittävästi, johtuen varmastikin siitä, ettei kovin pitkiä lenkkejä nyt oo tullut tehtyä. Tsemppasin kuitenkin hyvin, eikä vauhti päässyt liikaa tipahtamaan.

Noin 17 km kohdalla jalat oli jo niin kankeat, että vahti tuntui hidastuvan hidastumistaan ja tuntui että hädin tuskin pääsin enää eteenpäin. Niillä main ajattelinkin, että ihan sama koko kahden tunnin alitus, ei haittaa vaikka menisi pari minuuttia yli. 19 km kohdalla kuitenkin tuli energiapuuska vielä jostain kun tajusin, että kahden tunnin alitus onkin ehkä vielä mahdollinen. Vauhtia sitten vielä löytyi kummasti loppukiriin. Olin laittanut kellon päälle heti lähtöajan koittaessa, eli ennen kuin itse ylitin lähtöviivan, joten en ollut ajastani ihan varma. Oma gps myös näytti jo ennen maalia matkan tulleen täydeksi, ja olin kahden tunnin kieppeillä sen mukaan 21,1 kilometrissä. Maaliin kuitenkin oli matkaa vielä parisataa metriä ja siellä kello sitten näyttikin 2h ja 37s tai jotain sellaista. Kuitenkin kun pääsin varusteita hakemaan ja sain kännykän käteen, tekstari ilmoitti nettoajaksi 1:59:59!! Huippua!

Tämä oli mun viides katupuolimaraton, ja aika selvästi huonoin kaikista, mutta olin ja olen todella tyytyväinen suoritukseen. :) Tulos on hieno, eikä tullut helpolla, joten ei kai sitä voi olla muuta kun tyytyväinen, vaikka entinen oma enkka onkin yli 15 min parempi. :D Selvää kuitenkin on, että uusi enkka olisi ollut sula mahdottomuus, kun treeniä on kertynyt vasta näin vähän. Seuraavalle voikin sitten yrittää parantaa tästä taas. ;)

Kokonaisuudessaan oli todella hyvin järjestetty ja kiva tapahtuma. Huippu tunnelma, hieno paita, repun täydeltä kivoja näytetuotteita kuten mysliä, enrgiapatukoita, rahkaa, jäätelö heti kisan jälkeen kouraan yms! Ehdottomasti voi tulla uudelleenkin. :)